Oi kyllä, koska disney ♥
Blogi - mikä ihana tekosyy heittää mantsan kirjan kannet hetkeksi säppiin! Tämä viikonloppu on ollut varmaan vaihtari-hössötys-täyteläisin mitä koskaan, enkä kyllä moiti. Mahtava fiilis, mahtava viikonloppu! :-)
Lauantaina meillä UP Educationin vaihtareilla oli orientaatio eli valmentautuistilaisuus ensvuotta varten. Ihan liian lyhyillä yöunilla mentiin tuo päivä, mutta ei se mitään - pääasia että selvisin. Päivä vietettiin Tampereella, Varalan Urheiluopistolla ja paikalla oli aboutirallaa 50 syksyllä maailmalle karkaavaa nuorta, sekä kymmenkunta ex-vaihtaria ja tottakai järjestön työntekijöitä.
Oli ihanaa nähdä kaikki somen kautta tutuksi tulleet UPilaiset vihdoin face to face! Se oli ainakin mulle itelle ehkä se tärkein juttu päivässä. Tottakai käytiin myös PAAALJON asiaa läpi, mutta pitkälti se oli jo entuudestaan tuttua eikä mitään suuria ylläreitä tullut... Noh, kertaus on opintojen äiti. Päivän ohjelmaan kuului kaikennäköistä, mutta itselleni antoisinta oli entisten vaihtareiden jakamat kokemukset - hyvät ja huonot. He ovat oikeasti käyneet tän vuoden jo läpi ja osaavat kertoa kaikista realistisimmin miten asiat sielä sitten menevät. Summa summarum: Kauan odotettu päivä, joka vastasi hyvinkin pitkälti odotuksiani. Mukaan sain paljon hyvää ja rohkeaa mieltä, kansiollisen täynnä viisumilappuja ja muistikortin joka sisältää kaiken mitä mun tarvitsee tietää tuosta vuodesta!
Launtain jälkeen tää koko hösseli konkretisoitui mun pääkopassa. Tuli vihdoinkin semmonen olo, et hei hittovie mä oon oikeesti lähössä! Nyt se ei enää tunnu niin kaukaiselta, mikä helpottaa mun hetken kestänyttä sekavuutta ja ehkä pientä kiinnostuksen lopahtamistakin.
Jos pitäis sanoa mikä mun fiilinki on välillä 1-10 nii se olis vähintään 34! Oon niin innoissani tällähetkellä etten meinaa ollenkaan pysyä pöksyissäni. Ekat onnenkyyneleetkin oon vuodattanut (siis tän vaihdon takia!) ja ihan vain siksi, että oon niin onnelinen kun päätin lähteä mukaan tähän seikkailuun, joka ei tosin ole vielä edes alkanut :D Pian joku varmaan saa jonkun positiivisuusällötyskohtauksen kun lukee tätä tekstiä, antakaa anteeks! En vaan keksi nyt mitään negatiivista sanottavaa.
Mun hostit on myös aivan mahtavia, mun sijoituspaikka on ihana! Tuntuu että kaikki kokoajan vaihtareiden facebook-ryhmässä hehkuttaa et "Ihanaa, pääsin Floridaan!" tai "Mä meen 200 000 ihmisen kaupunkiin ja koulussa on 3000 oppilasta!!" ja en todella väitä etteikö tollainen paikka voisi olla aivan unelma jollekkin. Mut mua huvittaa se, että mä rakastan jo valmiiksi mun 7500 ihmisen pikkukaupunkia joka sijaitsee keskellä ei mitään. Se on vaan jotenkin niin muntyylinen paikka - värikäs, eloisa ja jotenkin erilainen.
Tänään tapahtui myös joku ihme suomivaihtareiden hyökkäys sellaiseen kansainväliseen vaihtariryhmään, josta osa bongaili sit samoihin kouluihin tai muualle lähistölle meneviä muunmaalaisia vaihtareita. Mäkin kovasti yritin etsiä, mutta ei tullut ketään Ephratalaista vastaan... Tän innoittamana laitoin sitten mun aluevalvojalle viestiä, että osaisiko hän sanoa onko mun kouluun tulossa muita vaihtareita. Nyt oottelen hänen vastausta innolla, koska olishan se siistiä päästä jo juttelemaan heidän kanssaan (jos siis sinne nyt edes on ketään muuta tulossa :D). Infoan varmasti jos jonkun toisen Ephrata-vaihtarin löydän.
Voisin hehkuttaa vielä vainka kuinka, mut ehkä mä säästän teidät siltä. Tuntuu että olisin nyt jo niin valmis lähtemään, ei millään malttaisi odotella. Tosin päivien määrä daycounterissa on jo jonkinaikaa hyörinyt kaksinumeroisissa eli ei enää paljoaa. Tai okei kyllä se on vielä paljon, mutta menee kuitenkin taas silmänräpäyksessä.
Nyt kuitenkin sänky kutsuu ja aamulla koulu - vielä kaks päivää pitäis jaksaa! Onneksi enää yks koe ja sitten se olis kuulkaas kesäloma. Mä oon niin loman tarpeessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti