UNDER THE COCONUT TREE

Alright! Heittäkääs aurinkolasit silmille ja asettakaas pina coladat sopivasti käden ulkottuville. Nyt annan itselleni luvan kääntää vielä hetkeksi Meksikomoodin päälle ennen kuin on oikeesti pakko jatkamaan elämää eteenpäin. Tulee tosin olemaan vaikeeta. En tuu ikinä unohtamaan meidän viikkoa.

Elikkä siis, aloitetaan ihan perusinfosta. Vietin viikon, 18.-25.1., Meksikossa Isla Mujeres -nimisellä saarella oman host perheeni, Ilarin (eli poikaystäväni) ja hänen host perheen kanssa. Sää oli ihan kiitettävä koko viikon, mitä nyt pari sateista iltapäivää mahtui sinne muutoin jatkuvaan +28'C:n auringonpaahteeseen.

Isla Mujeres oli just nappi kohde näin viikon lomalle. Saari on tosi tosi pieni ja siellä ei oikeastaan ole paljoaa mitäänn muuta kuin unelmarantoja ja keskusta täynnä ravintoloita, baareja ja turistikauppoja. Vaikka musta tuntuu että toi saari elää pelkällä turismilla niin silti se oli semmonen melko rauhallinen ja hiljainen - ei tullut missään vaiheessa epäturvallinen olo tai tarvinut vahtia käsilaukkuaan kävellessä ihmisten ilmoilla. Suosittelen kovasti jos joku halajaa aurinkolomaa ja herkullista ruokaa!

Kaikilla menee varmaan järki tähän mun hehkutukseen, mutta sanottakoon vielä kerran että oli ihan mieletön viikko. Heittämällä paras vaihtovuoden aikana. Niinkun instagramissa jo sanoinkin; "So much laugh, sun, love and guacamole". Sain kivan pienen tanin ja D-vitaaminin tarpeen tyydytettyä joksikin aikaa. Mut ennen kaikkea sain oikeesti rentouduttua, puhallettua kaikki viimesetkin stressin jämät ulos ja ladattua akut lopuille 4,5kk:lle (täh??). Sain viettää viikon mahtavien ihmisten kanssa. Sain lepuuttaa jatkuvasi työtä tekevää pientä päätäni vain yksinkertaisesti tuijottelemalla merelle. Mä aion kyllä aivan varmasti palata joskus Meksikoon, koska jotenkin se kulttuuri herätti mussa tosi paljon mielenkiintoa. Muutenkin mulle iski kauhee matkustelukuume ja nyt on semmonen olo et haluan päästä tarkistamaan jokaisen maailmankolkan. Matkustelu on vaan parasta. Matkustelu vaan aina avartaa maailmankuvaa ihan uudella tavalla.

 En olis ikinä ennen vaihtoon lähtemistä - enkä edes vaihdon alussa - osannut edes haaveilla tälläsestä. En olis ikinä uskonut et yks viikko vois muutta mun ajatuksia tulevaisuudesta ja asennetta elämää kohtaan. Niin kuitenki kävi. Hullua. Voi että, en ees tiedä mitä sanoisin. Vaihtoon lähteminen on vaan ollut mun elämäni paras päätös ja se on kasvattanu mua enemmän ku mikään koskaan aiemmin. Oli varmaan huono päätös alkaa kirjoitella näin yötä vasten kun helposti katodotan ajatukset jonnekkin syvyyksiin haha... Ja muutenkin nyt suomen kirjottaminen tuntuu erityisen hankalalta ja vastenmieliseltä. Joten eiköhän oo aika päästää teidät rullailemaan tätä pitkää kuvapinoa! Hope you enjoy!