maanantai 16. helmikuuta 2015

VINKKEJÄ TULEVILLE VAIHTAREILLE

Täällä sitä taas sängyn pohjalla mädännytään. Kerkesin mä hei jopa viis päivää olla terveenäki! ARGH. Noh, ei auta. Innostuin tuossa hyppäämään vähän viimekevään tunnelmiin ja aloin lueskella mun vanhoja postauksia. Sen innoittamana haluan nyt koota 10 vinkkiä ensvuoden vaihtareille. En tiiä muista, mutta mä olisin sellasia ainakin kovasti viimevuonna kaivannut. Aion tehdä tästä myös kakkososan sitten lähempänä ensisyksyä - nyt keskityn lähinnä tähän odottamisvaiheeseen.

IMG_7639

1. Ala harjoittelemaan jo kohdemaasi kieltä. Katso sarjoja, vlogeja tai kuuntele vaikka paikallista musiikkia. Lue kirjoja - tai jos kirjat ei kiinnosta niin koita etsiä blogeja tai nettiartikkeleita. Älä turhaudu kuitenkaan siitä, jos (ja kun) et ymmärrä hölkäsen pöläystä - ihan päätät antaa ittelles vain aikaa ja vaikka se vaatiikin aikamoista pitkäjänteisyyttä, niin syötä kääntäjään jokainen sana jota et ymmärrä. Voin luvata, että myöhemmin kiität itseäsi.

2. Keskity koulunkäyntiin. Unohda ajatus siitä ettei sillä oo mitään väliä miten tänä vuonna menee kun "on vielä kaks vuotta lukiota aikaa parantaa". Justjoo. Mua henkilökohtasesti vieläkin kaivertelee parit maantiedon ja yhteiskuntaopin numerot viimevuodelta. Enää mä en pysty niihin vaikuttamaan, mut te pystytte. Joten, work hard ja vaikka se onkin aika-ajoin syvältä persiistä niin ota itseäs niskasta kiinni - onko mitään parempaa kuin se tunne kun on saanut sen empire state buildingin korkusen läksypinon vihdoinkin taisteltua läpi?

3. Älä kuluta aivosolujas turhaan esim. pakkaamisesta tai host perheen tuliaisista murehtimiseen. Sulla on varmasti parempaakin tekemistä. 

4. Sijoitustiedot. Hrrr. Vaikka kuinka sanoisin, että älkää niistä murehtiko - saatte ne ihan varmasti jossain vaiheessa - niin oon varma ettei kukaan pysty olla niitä jännittämättä. Parin tunnin välein käyt päivittämässä sähköpostiä, viikonloput on tuskaa kun järjestön toimisto on suljettu ja joka päivä kello neljän jälkeen joudut todeta et "no höh, eipä tullut vielä tänäänkään". Kuulostaako tutulle? Jep, been there done that. Ihan aikusten oikeesti: Sä tulet varmasti saamaan ne tiedot, mutta fakta on se että ne saattavat tulla vasta silloin elokuussakin. Varaudu siihen. Se ei todellakaan tarkota sitä että olisit jotenkin aivan surkea yksilö. Ei. Se vain tarkoittaa sitä että perhe&koulu kohdemaassasi ovat ehkä vähän hitaampia, tai sitten aluevalvojallasi on hankala löytää perhettä jolla olisi aikaa toimia isäntäperheenä. Se on niin monen asian summa.

5. No sitten kun ne sijoitustiedot saat, niin älä tuomitse mitään vielä tässä vaiheessa. Tottakai sä haluat heti iskeä kaupunkisi nimen googleen ja mapsillakin kuljet pitkin sun Amerikan kodin naapurustoja. Host vanhemmat ja sisarukset etitään facebookista ja instagramista. Sijoitus ei ehkä ollutkaan se sun unelmies paikka. Voin käsi sydämellä vannoa että ei sillä paikalla ole väliä - niillä ihmisillä on. Haaveilla kuitenkin saa ja pitääkin, mutta älä aseta mitään odotuksi tulevalle vuodelle.

6. Monesti panikoidaan että mitä niille hosteille sitten vois kirjottaa kun haluat tottakai olla heti heihin yhteydessä, pitkästi vai lyhyesti, facebook vai sähköposti? Itse laitoin ensimmäisen viestin facebookissa, koska se vain tuntui itselle luonnollisemmalta. En usko että sillä kuitenkaan mitään väliä oikeasti on! Ekan viestin ei tarvi olla mikään maailmaa mullista. Kiität heitä, kerrot että olet innoissasi, kysy ehkäpä pari kysymystä ja ole yleisesti tosi kohtelias. Hymiö tai kaksi riittänee, etenkään amerikkalaiset eivät kauheasti tykkää viesteihinsä niitä tunkea. Ota tää muutenkin huomioon, amerikkalaiset saattaa viesteistään suomalaisen korvaan kuulostaa vähän tylyille vaikkeivat sitä ollenkaan tarkoita.

7. Käy läpi sun kaikki sosiaaliset mediat. Onko siellä jotain asiatonta, mitä et sun isäntäperheen haluaisi näkevän? Jos kyllä, niin nyt olisi hyvä aika ne poistaa. Samoin jos kirjoitat blogia, niin voi olla et sitäkin kääntäjän kanssa lueskellaan, joten mieti mitä sanot.

8. Perusta blogi. Jos haaveilet vaihtoblogista, niin MUN mielestä nyt olis oikein oiva aika se perustaa. Oli ihan sairaan mielenkiintosta lukea noista munkin fiiliksistä esim. ennen sijoitustietojen saamista. Jos et sitä halua kaikelle yleisölle vielä paljastaa, niin on ihan ookoo pitää se vaikka yksityisenä ja postailla aina silloin tällöin - purkaa ne pahimmat ahdistukset ja innostukset. 

9. Tutustu muihin vaihtareihin! Ei oo oikeesti mitään parempaa kuin toisten vaihtareiden kanssa jutteleminen - vaikka aihe oliskin aivan joku muun kun itse vaihtovuosi. Meillä on UPilaisten kanssa whatsup-ryhmä, mikä on pysynyt aktiivisena koko vuoden. Sinne voi laittaa huoletta kaikki fiilikset ja muutoinkin on kiva kuulla myös toisten kuulumisia. 

10. Nauti. Oon varma että tää on sulle sanottu jo tsiljoona kertaa - ihan ärsytykseen asti. Mutta ihan tosi, nauti Suomesta; sun perheestä, kavereista, harrastuksista, ruisleivästä, saunasta, suomalaisesta musiikista... Sä tuut niitä ihan varmasti jossain vaiheessa ikävöimään. Aika tulee menemään hullun nopeeta ja ennen ku huomaatkaan niin tihrustat viis sangollista kyyneliä läksiäisissäsi ja istut autossa matkalla kohti lentokenttää, etkä siltikään voi uskoa että oot oikeesti lähössä. Tulee varmasti hetkiä, kun oon ihan valmis heittämään hanskat tiskiin ja jäämään vain kotiin. Älä kuitenkaan luovuta - mä lupaan että tää on kaiken sen arvosta. Tunnustele itseäsi, mieti mitkä asiat saa sut stressaamaan ja mitkä innostumaan. Tää odotteluaika mitä käyt tällähetkellä läpi on jo itsessään tosi kasvattava ja opettavainen kokemus. Stay patient - stay strong.

~~~

Mä toivon teille kaikille hurrrjasti tsemppiä, tiiän kokemuksesta ettei se odottelu ole kivaa. Jos on kysymyksiä niin vastaan niihin mielelläni, tai jos muutenvaan haluat puhua niin älä yhtään ujostele ottaa yheyttä. Parhaiten se onnistuu instan directin kautta (tuulieveliina_) tai facebookissa. 

Pikapäivitystä myös mun elämään; Tanssikausi huipentui viime lauantaina State-kisoissa ja nyt on sitten se vaihe vaihtovuodesta ohi, yhyy :-( Tulee olemaan niin outoa ilman jokapäiväisiä treenejä! Tuun kirjottelemaan aiheesta oman postauksen tässä piakkoin. 
Voin myöntää, että penkkarit, potkiaiset ja etenkin wanhojen tanssit oli mulle tosi iso pala purtavaksi. Kyllähän mä täällä pillitin kun kaikki somet täyttyi ihanista kuvista ja hästägeistä #prinsessapäivä #paraspäiväikinä. Olisin niin niin kovasti halunnut olla rakkaitten ihmisten ympärillä tuona päivänä.. Harmittahan se vieläkin kovasti, mutta kykenin tänään jopa hymyhuulin kattelemaan youtubeen ladattua videota wanhojen oma tanssi -osuudelta. Kakskys kertaa putkeen. Se on niin huippu! Ens vuonna sitten... :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti