STEREOTYPES

"Stereotypia

1. Mielikuva tai käsitys tietynlaisesta (ihmis)tyypistä, yleisesti tunnettu malli tai luonnetyyppi

2. Kaavamainen vahvasti yksinkertaistettu (yleinen)käsitys jostakin esim. eri kansoja koskevat stereotypiat"

 Näin sanoo sanakirja. Tälläkertaa siis aiheena stereotypiat! Mikä saattoikin jo tulla selväksi. Tiedän, että Amerikasta sekä amerikkalaisista on paljon paljon erilaisia mielikuvia ja olettamuksia - niin oli mullakin, aika hävettävänkin paljon. Osa niistä on pitänyt paikkansa ja vähintäänkin yhtä moni on mennyt pahasti huti. Ainakin mun kohdalla! Täällä USA'ssa kaikki on aina niin osavaltiokohtaista ja tosi vaikea yleistää yhtään mitään. Isoon maahan mahtuu paljon kaikennäköistä.

Noh, kyselin vähän kavereilta millaisia mietteitä sana Amerikka heissä herättää, selailin nettifoorumeita (demi.fi&suomi24....) ja muistelin myös millaisia ajatuksia mulla itellä oli ennen tänne tuloa. Uskokaa tai älkää, mutta törmäsin toinen toistaan huvittavimpiin kommentteihin - esim. Amerikkalaiset kuulemma treenaa salilla vähissä vaatteissa (terkut Suville haha♥ oot ihana). Meinasin eka tehdä koosteen noista hassuista stereotypioista, mutta päätin sitten kuitenkin olla tylsimys ja keskittyä näihin yleisimpiin mielikuviin. Alright, here we go! 

"Kaikki on isoa."

- ...Kaupungit, sängyt, ostoskeskukset, ruoka-annokset... Kaikki ei ole, mut kuitenkin moni asia on; esimerkiksi juurikin kaikki ruokaan liittyvä, talot yleisesti (melkeimpä poikkeuksetta niiden tavallisien huoneiden lisäksi on aina "bacement" eli semmonen hengailu-alakerta/kellari), tiet, kaupat ja autot. On sanomattakin selvää että kyllähän ne Nykit, Losit ja Chicagot on valtavia kaupunkeja. Mutta toisaalta taas tuntuu että täällä on paljon enemmän pikkukaupunkeja kuin Suomessa. Useammin törmää niihin parin sadan-tuhannen asukkaan kyliin ja farmiyhteisöihin kuin miljoonakaupunkeihin. Iso iso osa amerikkalaisista asuu peltojen keskellä ja kaukana kaikesta kaupungin hulinasta.  Amerikkaiset on myös välillä aikamoisia liioittelioita, asiassa kuin asiassa, ja monesti kaikesta tehdään vähän isompaa ja parempaa kuin ne oikeasti onkaan.

"Kirkossa käydään joka sunnuntai ja se on oleellinen osa elämää."

- Vaikken itse ole kirkonpenkillä istunut kuin kaksi kertaa vaihtoni aikana niin silti sanon tähän että kyllä. Uskonto ja kirkossa käynti on täällä paljon arkipäiväisempää kuin Suomessa. Vaikka itse olenkin kotoisin Seinäjoelta, missä etenkin helluntaiseurakunta on tosi suosittu ja moni nuori osallistuu sen myötä kirkon toimintaan - mikä tuo sille uskonnolle tottakai näkyvyyttä ja olen sen "läsnäoloon" jo tottunutkin (eikä ole mitään vastaan! Don't take me wrong :-)), niin silti täällä Amerikassa se on vaan paljon tavallisempi puheenaihe. Nuoret viettävät useampiakin arki-iltoja kirkossa ja monesti myös sunnuntaikoulu kuuluu asiaan. Itse en tosiaan voi kokemukseen tätä perustaa, mutta oon kuullut sairaan monelta vaihtarilta että täällä kirkko on ihan erilaista ja se ei edes tunnu kirkolta. Uskon sen kyllä täysin!

"Amerikkalaiset ovat hyvin isänmaallisia ja sitä ei pelätä näyttää"

- Kyllä ja ei. Etenkin vanhemmista ihmisistä tän huomaa - Amerikka on paras kaikessa ja turha edes yrittää esittää omia mielipiteitä. Joskus on munkin pitänyt ihan hammasta purren vain myötäillä sitä Amerikan mahtavuutta. Esim se kolahti aika kovaan, kun yksi opettaja sanoi mulle että "Jos tulen Amerikkaan niin se on minun ongelmani jos en heidän kieltään osaa. Ja muutenkin kaikkien maailmassa kuuluisi osata englantia.", hänen mielestään heillä ei ole minkäänlaista tarvetta opiskella muita kieliä tai kulttuureja, koska miksipä sitä turhaan vaivaituisi kun Amerikka on maailma. Toisaalta taas suurinosa nuorista kuitenkin on tosi rentoja isänmaansa suhteen - heittävät läppää laiskoista ja lihavista jenkkiläisistä. Ihan niinkuin suomalaisetkin usein vitsailevat jäykkyydellään ja juroudellaan.

"Aina kun mennään shoppailemaan niin shoppaillan oikein kunnolla ja kaikki on halpaa!"

- Nope. Jenkit on tosi huonoja shoppailijoita in my opinion haha. Shoppailu on monesti tosi harkittua ja yleensä suositaan laadukkaita merkkivaatteita sen h&m -kaman sijasta. Oon kuullut tosi monesti sanottavan, kuinka Amerikassa on niin halpaa. En oikeesti tiiä mistä tuo on peräisin, koska se ei pidä kyllä paikkaansa. Okei, ehkä ihan euron-parin voi olla esim. vaatteet edullisempia, mutta loppupeleissä en sanoisi että täällä halpaa on. Alennusmyyntejä on kuitenkin melko jatkuvalla syötöllä ja niistä saattaa joskus tehä tosi kivoja löytöjä! Elektroniikka, merkkituotteet ja ketjuliikkeet eivät hinnoissaan paljoa Suomesta poikkea. Ainut minkä olen itse kokenut vähän halvemmaksi on kosmetiikka ja ruoka. Ja polttoaineet - ihan naurettavan halpaa. Syyttäkäämme siispä jenkkejä ilmastonmuutoksesta.

"Amerikkalaiset ovat aina superystävällisiä ja small talkia harrastetaan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa"

- Kyllähän se näin menee. Ei siitä vaan mihinkään pääse. Vieläkin jaksan ihmetellä jenkkien sellasta ihanaa avoimuuttaa ja uteliaisuutta päivä toisensa jälkeen. Aina sanotaan please, thank you, excuse me ja sorry. Kaikkea kehutaan ja rakastetaan. Yleisesti ottaen ihmiset on tosi positiivisia eivätkä jaksa stressata turhia tai ottaa asioita liian vakavasti. Small talkia väännetään kokoajan, mikä aluks oli mun mielestä tosi kiusallista ja epäluonnollista, mutta nyt kun on siihen jo tottunut niin oon oppinut tykkäämään siitä! Ventovieraatkin kysyvät kuulumisia ja huomisen suunnitelmia. Kaupassa monesti joidenkin tätyleiden kanssa saa keskustella tuotteiden hinnoista ja esim. kerran yksi rouva alkoi mulle listaamaan hänen lemppari jugurttimakuja.

"Amerikkalaiset ovat laiskoja ja kaikkialle mennään autolla."

- Haha, jeps. Kyllä pakko myöntää että semmonen suomalainen täsmällisyys ja ahkeruus monien luonteesta täällä puuttuu. Kaikki tehdään mahdollisimman helpon kautta ja jos vaan mitenkään mahdollista niin mielellään siinä kotisohvalla istuen. Pizzat ja kiinalaiset tuodaan kotiovelle, ja kaurapuurot tilataan netistä. Kaikkialla on drive thru ja niistäkin valitetaan kun "ei pääse ajamaan tarpeeksi lähelle ja pitää kurkotella". Pyörä on melko vieras käsite ja kävelyhän ei tuu kuuloonkaan.

"Amerikkalaiset ovat lihavia ja ruokavalio koostuu pitkälti roskaruuasta."

- Mun mielestä on niin hassua kuinka munkin kaverit täällä vetää sitä hampparia ja pitsaa jokavälissä, tunnilla eväänä muropaketti ja aamupalaksi suklaamuffini, eikä ne ole normaalikokoista ihmistä isompia - monesti jopa hoikahkoja ja semmosia ihan sporttisen näköisiä. Jealous. Yleisesti ottaen kuitenkin ihmiset ovat isompia. Varsinkin lapset, ihan eka-tokaluokkalaiset, mikä on tosi surullista. Monesti se koulussa ala-astelaisille tarjottava aamupala on muffini tai kanelirulla... Muutenkin _jokaisen_ ruoan jälkeen tarjotaan jälkkäriä ja on ihan ookoo vetästä sipsipussi ja hedelmäkarkkeja lounaaksi. Mutta etten nyt yleistä liikaa, niin pakko sanoa että on täällä myös niitä ihan normaaleja terveellisesti syöjiä - ne ovat tosin vähän harvinaisempia yksilöitä. 

"Elektroniikka on edistynyttä ja todella tärkeä osa elämää."

- Ensinnäkin, en todellakaan kiellä etteikö toi ylläoleva lause koskisi muakin #puhelinaddiktio. Mulla oli semmonen mielikuva että Suomessa esimerkiksi ne kännykät ja tabletit, sunmuut, olis jotenkin liian tärkeitä ihmisille. Noh, uskokaa tai älkää niin täällä siinä puhelimessa ollaan kiinni vielä enemmän. Missä vaan, milloin vaan. Jopa siinä ruokapöydässä ja kuntosalilla. Pakko tähän väliin vähän off-topicina kertoa että mä oon aloittanu itselleni kännykkävierotuksen - alkoi oikeasti se kapula kasvaa käteen kiinni. Nykyään yritän jättää sen aina koulussa tunneiksi lokeroon (study hall on poikkeus!) ja kotona pistän latinkiin omaan huoneeseeni, missä harvemmin tulee hengailtua. Tähän mennessä sujunu oikein mainiosti! Telkkua katsotaan joka ilta, poikkeuksetta, ja oot tosi erilainen nuori jos et omista iPadiä. Osittain oon nähnyt sellasta elekrtoniikkaa, mihin en oo Suomessa aiemmin törmännyt, mutta pitkälti semmosen kotikoneet ovat ihan samoissa tasoissa Suomen kanssa.

"High schooleissa vahva school spirit (kouluhenki?:D) ja ihmiset jakautuneet selkeisiin ryhmiin, esim. nörtit, suositut, urheilijat."

- Kyllä! Se oma high school on kuin uskonto näille. Kaikki kannustaa kaikkia, koulu päällystetty koulun väreillä ja koululla on jopa oma laulunsa. Mä oon ihan rakastunut tähän ihmisten heittäytymiskykyyn täällä. Tulee kyllä ensvuonna lukiossa niin ikävä tätä jenkkikoulua. Tuosta ryhmiin jakautumisesta en oikeen osaa sanoa, koska käyn tosiaan tosi pientä koulua, missä jokainen on toistensa kaveri ja harvemmin on mitään spesiaaleja kaveriporukoita. Oon kuitenkin kuullut että ton pystyy huomaamaan isommissa kouluissa ja uskon kyllä täysin. Meidän koulusta en osaa nimetä kuin yhden "nörtti"-possen ja jenkkifutarien lounaspöydän - muutoin ollaan kovinkin sekalaista seurakuntaa.

"Paljon rikkaita ihmisiä ja lellittyjä lapsia"

- Se on totta että jos sitä rahaa on vähän ylimääräistä niin täällä se kyllä uskalletaan näyttää. Muutoin ihan samanlaisia ihmisiä nämä amerikkalaisetkin ovat - toisilla enemmän pääomaa kun toisilla. Lapsien lellintä on mun mielestä Suomessa paljon yleisempää, täällä en ole mielestäni törmännyt ainoaankaan pilalle passatun oloiseen ihmiseen! On tosi tosi yleistä, että nuoret käyvät koulun ja harrastuksien päälle vielä töissäkin ja ansaitsevat omat rahansa. Viikonloppuisin ei hölläillä aamuisin puoleenpäivään asti sängyssä ja iltaisin bailata kavereiden kanssa, vaan mennään töihin. Tässä asiassa saavat kyllä multa isot rispektit - voiku itselläkin olis koulun päälle vielä jaksamista.

"Amerikkalaiset ovat tyhmiä ja eikä heillä ole hajuakaan mitä maan rajojen ulkopuolella tapahtuu."

- Kyllä ja ei. Täällä on paljon fiksujakin ihmisiä, ketkä ovat kiinnostuneet ulkomaista ja kulttuureita. Välillä kuitenkin teen mielessäni jäätäviä naamapalmuja - semmonen yleinen järjenkäyttö on joskus vähän heikoilla jäillä ja tuntuu että jopa mä tiiän enemmän USA'sta kuin mun ikäiset paikalliset. Eurooppa on vaan yks iso kysymysmerkki ja "eikös Suomi olekin Ranskan vieressä?". Niin ja pyramidit ovat Venäjällä. Noh, saanpa ainakin aina sillon tällöin hyvät naurut. Ja tuntea itseni viisaaksi.

~~~

Semmosta. Loppuun vielä vähän peruskuulumisia koska noh.. Miksipä ei? Viimeaikoina oon vihdoinkin oppinut tykkäämään Amerikasta - hetken se veikin. Sanon jokatoisesta asiasta että "Gosh I'm gonna miss that"ja oikeasti vielä tarkoitankin sitä. Muutoinkin elämä on taas alkanut hymyillä oikein leveästi. I'm happy. Tää kulunut viikko oli yks tapahtumapommi, mutta samalla voisin sanoa että yks parhaista viikoista mitä oon täällä vietellyt. Tiistaina tänne tuli tosiaan, jo aiemmissa postauksissa mainittu, hostien ex-vaihtari Kolumbiasta ja oli ihan huippua päästä tutustumaan mun international brotheriin! Torstai-perjantai meillä oli koulussa finals-kokeet eli ensimmäisen lukukauden loppukokeet. Luulisin että ihan okei hyvin meni, en tosin vaivautunut edes avaamaan kirjoja ups. Mulla on muutenkin paljon aineita, mistä ei ollut koetta joten koetunnit vaan hönäiltiin kaikkea turhaa. Eilen ja tänään oli myös tanssikisat ja pakko kyllä hehkuttaa että molemmat meni superhyvin!! Molempina päivinä sijoituttiin tokiksi. Enää kaks viikkoa tanssia jäljellä, yhyyy...

Nyt tulee ainakin reippaan viikon postaustauko koska huomenna lähdetään kohti aurinkoa - Meksikoon! Ääää! Sydänsilmäemoji x 1000. Eli seuraavan kerran palaillaan toivottavasti ison kuvaläjän ja ainakin pienen rusketuksen kanssa. Siihen saakka kaikille voimia arkipäiviin ja nauttikaaha pidentyneistä päivistä - on niin ihana herätä aamuisin taas siihen ihanaan luonnonvaloon.

Love you♥