"Stereotypia
1. Mielikuva tai käsitys tietynlaisesta (ihmis)tyypistä,
yleisesti tunnettu malli tai luonnetyyppi
2. Kaavamainen vahvasti yksinkertaistettu (yleinen)käsitys
jostakin esim. eri kansoja koskevat stereotypiat"
Näin sanoo sanakirja.
Tälläkertaa siis aiheena stereotypiat! Mikä saattoikin jo tulla selväksi. Tiedän, että Amerikasta sekä amerikkalaisista on paljon paljon
erilaisia mielikuvia ja olettamuksia - niin oli mullakin, aika hävettävänkin
paljon. Osa niistä on pitänyt paikkansa ja vähintäänkin yhtä moni on mennyt
pahasti huti. Ainakin mun kohdalla! Täällä USA'ssa kaikki on aina niin
osavaltiokohtaista ja tosi vaikea yleistää yhtään mitään. Isoon maahan mahtuu
paljon kaikennäköistä.
Noh, kyselin vähän kavereilta millaisia mietteitä sana
Amerikka heissä herättää, selailin nettifoorumeita (demi.fi&suomi24....) ja muistelin myös millaisia ajatuksia mulla itellä oli ennen tänne
tuloa. Uskokaa tai älkää, mutta törmäsin toinen toistaan huvittavimpiin
kommentteihin - esim. Amerikkalaiset kuulemma treenaa salilla vähissä
vaatteissa (terkut Suville haha♥ oot ihana). Meinasin eka tehdä koosteen noista hassuista stereotypioista, mutta päätin sitten kuitenkin olla tylsimys ja keskittyä näihin
yleisimpiin mielikuviin. Alright, here we go!
"Kaikki on isoa."
- ...Kaupungit, sängyt, ostoskeskukset, ruoka-annokset... Kaikki ei ole, mut kuitenkin moni asia on; esimerkiksi
juurikin kaikki ruokaan liittyvä, talot yleisesti (melkeimpä poikkeuksetta
niiden tavallisien huoneiden lisäksi on aina "bacement" eli semmonen
hengailu-alakerta/kellari), tiet, kaupat ja autot. On sanomattakin selvää että kyllähän ne Nykit, Losit ja Chicagot on valtavia kaupunkeja. Mutta toisaalta taas tuntuu että täällä
on paljon enemmän pikkukaupunkeja kuin Suomessa. Useammin törmää niihin parin sadan-tuhannen asukkaan kyliin ja farmiyhteisöihin kuin miljoonakaupunkeihin. Iso iso
osa amerikkalaisista asuu peltojen keskellä ja kaukana kaikesta kaupungin
hulinasta. Amerikkaiset on myös välillä aikamoisia liioittelioita, asiassa kuin asiassa, ja monesti kaikesta tehdään vähän isompaa ja parempaa kuin ne oikeasti onkaan.
"Kirkossa käydään joka sunnuntai ja se on oleellinen
osa elämää."
- Vaikken itse ole kirkonpenkillä istunut kuin kaksi kertaa
vaihtoni aikana niin silti sanon tähän että kyllä. Uskonto ja kirkossa käynti
on täällä paljon arkipäiväisempää kuin Suomessa. Vaikka itse olenkin kotoisin
Seinäjoelta, missä etenkin helluntaiseurakunta on tosi suosittu ja moni nuori
osallistuu sen myötä kirkon toimintaan - mikä tuo sille uskonnolle tottakai
näkyvyyttä ja olen sen "läsnäoloon" jo tottunutkin (eikä ole mitään vastaan!
Don't take me wrong :-)), niin silti täällä Amerikassa se on vaan paljon
tavallisempi puheenaihe. Nuoret viettävät useampiakin arki-iltoja kirkossa ja
monesti myös sunnuntaikoulu kuuluu asiaan. Itse en tosiaan voi kokemukseen tätä
perustaa, mutta oon kuullut sairaan monelta vaihtarilta että täällä kirkko on
ihan erilaista ja se ei edes tunnu kirkolta. Uskon sen kyllä täysin!
"Amerikkalaiset ovat hyvin isänmaallisia ja sitä ei
pelätä näyttää"
- Kyllä ja ei. Etenkin vanhemmista ihmisistä tän huomaa -
Amerikka on paras kaikessa ja turha edes yrittää esittää omia mielipiteitä.
Joskus on munkin pitänyt ihan hammasta purren vain myötäillä sitä Amerikan
mahtavuutta. Esim se kolahti aika kovaan, kun yksi opettaja sanoi mulle että
"Jos tulen Amerikkaan niin se on minun ongelmani jos en heidän kieltään
osaa. Ja muutenkin kaikkien maailmassa kuuluisi osata englantia.", hänen
mielestään heillä ei ole minkäänlaista tarvetta opiskella muita kieliä tai
kulttuureja, koska miksipä sitä turhaan vaivaituisi kun Amerikka on maailma.
Toisaalta taas suurinosa nuorista kuitenkin on tosi rentoja isänmaansa suhteen
- heittävät läppää laiskoista ja lihavista jenkkiläisistä. Ihan niinkuin
suomalaisetkin usein vitsailevat jäykkyydellään ja juroudellaan.
"Aina kun mennään shoppailemaan niin shoppaillan oikein
kunnolla ja kaikki on halpaa!"
- Nope. Jenkit on tosi huonoja shoppailijoita in my opinion
haha. Shoppailu on monesti tosi harkittua ja yleensä suositaan laadukkaita merkkivaatteita
sen h&m -kaman sijasta. Oon kuullut tosi monesti sanottavan, kuinka
Amerikassa on niin halpaa. En oikeesti tiiä mistä tuo on peräisin, koska se ei
pidä kyllä paikkaansa. Okei, ehkä ihan euron-parin voi olla esim. vaatteet
edullisempia, mutta loppupeleissä en sanoisi että täällä halpaa on.
Alennusmyyntejä on kuitenkin melko jatkuvalla syötöllä ja niistä saattaa joskus
tehä tosi kivoja löytöjä! Elektroniikka, merkkituotteet ja ketjuliikkeet eivät
hinnoissaan paljoa Suomesta poikkea. Ainut minkä olen itse kokenut vähän
halvemmaksi on kosmetiikka ja ruoka. Ja polttoaineet - ihan naurettavan halpaa. Syyttäkäämme siispä jenkkejä ilmastonmuutoksesta.
"Amerikkalaiset ovat aina superystävällisiä ja small
talkia harrastetaan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa"
- Kyllähän se näin menee. Ei siitä vaan mihinkään pääse.
Vieläkin jaksan ihmetellä jenkkien sellasta ihanaa avoimuuttaa ja
uteliaisuutta päivä toisensa jälkeen. Aina sanotaan please, thank you, excuse me ja sorry. Kaikkea
kehutaan ja rakastetaan. Yleisesti ottaen ihmiset on tosi positiivisia eivätkä
jaksa stressata turhia tai ottaa asioita liian vakavasti. Small talkia
väännetään kokoajan, mikä aluks oli mun mielestä tosi kiusallista ja
epäluonnollista, mutta nyt kun on siihen jo tottunut niin oon oppinut
tykkäämään siitä! Ventovieraatkin kysyvät kuulumisia ja huomisen suunnitelmia.
Kaupassa monesti joidenkin tätyleiden kanssa saa keskustella tuotteiden
hinnoista ja esim. kerran yksi rouva alkoi mulle listaamaan hänen lemppari
jugurttimakuja.
"Amerikkalaiset ovat laiskoja ja kaikkialle mennään
autolla."
- Haha, jeps. Kyllä pakko myöntää että semmonen suomalainen
täsmällisyys ja ahkeruus monien luonteesta täällä puuttuu. Kaikki tehdään
mahdollisimman helpon kautta ja jos vaan mitenkään mahdollista niin mielellään
siinä kotisohvalla istuen. Pizzat ja kiinalaiset tuodaan kotiovelle, ja
kaurapuurot tilataan netistä. Kaikkialla on drive thru ja niistäkin valitetaan
kun "ei pääse ajamaan tarpeeksi lähelle ja pitää kurkotella". Pyörä
on melko vieras käsite ja kävelyhän ei tuu kuuloonkaan.
"Amerikkalaiset ovat lihavia ja ruokavalio koostuu
pitkälti roskaruuasta."
- Mun mielestä on niin hassua kuinka munkin kaverit täällä
vetää sitä hampparia ja pitsaa jokavälissä, tunnilla eväänä muropaketti ja
aamupalaksi suklaamuffini, eikä ne ole normaalikokoista ihmistä isompia - monesti jopa hoikahkoja ja semmosia ihan sporttisen näköisiä. Jealous. Yleisesti
ottaen kuitenkin ihmiset ovat isompia. Varsinkin lapset, ihan
eka-tokaluokkalaiset, mikä on tosi surullista. Monesti se koulussa
ala-astelaisille tarjottava aamupala on muffini tai kanelirulla... Muutenkin
_jokaisen_ ruoan jälkeen tarjotaan jälkkäriä ja on ihan ookoo vetästä
sipsipussi ja hedelmäkarkkeja lounaaksi. Mutta etten nyt yleistä liikaa, niin
pakko sanoa että on täällä myös niitä ihan normaaleja terveellisesti syöjiä -
ne ovat tosin vähän harvinaisempia yksilöitä.
"Elektroniikka on edistynyttä ja todella tärkeä osa
elämää."
- Ensinnäkin, en todellakaan kiellä etteikö toi ylläoleva lause
koskisi muakin #puhelinaddiktio. Mulla oli semmonen mielikuva että Suomessa
esimerkiksi ne kännykät ja tabletit, sunmuut, olis jotenkin liian tärkeitä
ihmisille. Noh, uskokaa tai älkää niin täällä siinä puhelimessa ollaan kiinni
vielä enemmän. Missä vaan, milloin vaan. Jopa siinä ruokapöydässä ja
kuntosalilla. Pakko tähän väliin vähän off-topicina kertoa että mä oon
aloittanu itselleni kännykkävierotuksen - alkoi oikeasti se kapula kasvaa
käteen kiinni. Nykyään yritän jättää sen aina koulussa tunneiksi lokeroon
(study hall on poikkeus!) ja kotona pistän latinkiin omaan huoneeseeni, missä
harvemmin tulee hengailtua. Tähän mennessä sujunu oikein mainiosti! Telkkua
katsotaan joka ilta, poikkeuksetta, ja oot tosi erilainen nuori jos et omista
iPadiä. Osittain oon nähnyt sellasta elekrtoniikkaa, mihin en oo Suomessa
aiemmin törmännyt, mutta pitkälti semmosen kotikoneet ovat ihan samoissa
tasoissa Suomen kanssa.
"High schooleissa vahva school spirit (kouluhenki?:D)
ja ihmiset jakautuneet selkeisiin ryhmiin, esim. nörtit, suositut,
urheilijat."
- Kyllä! Se oma high school on kuin uskonto näille. Kaikki
kannustaa kaikkia, koulu päällystetty koulun väreillä ja koululla on jopa oma
laulunsa. Mä oon ihan rakastunut tähän ihmisten heittäytymiskykyyn täällä.
Tulee kyllä ensvuonna lukiossa niin ikävä tätä jenkkikoulua. Tuosta ryhmiin
jakautumisesta en oikeen osaa sanoa, koska käyn tosiaan tosi pientä koulua, missä jokainen on toistensa kaveri ja harvemmin on mitään spesiaaleja kaveriporukoita.
Oon kuitenkin kuullut että ton pystyy huomaamaan isommissa kouluissa ja uskon
kyllä täysin. Meidän koulusta en osaa nimetä kuin yhden
"nörtti"-possen ja jenkkifutarien lounaspöydän - muutoin ollaan
kovinkin sekalaista seurakuntaa.
"Paljon rikkaita ihmisiä ja lellittyjä lapsia"
- Se on totta että jos sitä rahaa on vähän ylimääräistä niin
täällä se kyllä uskalletaan näyttää. Muutoin ihan samanlaisia ihmisiä nämä
amerikkalaisetkin ovat - toisilla enemmän pääomaa kun toisilla. Lapsien
lellintä on mun mielestä Suomessa paljon yleisempää, täällä en ole mielestäni
törmännyt ainoaankaan pilalle passatun oloiseen ihmiseen! On tosi tosi yleistä, että nuoret käyvät koulun ja harrastuksien päälle vielä töissäkin ja
ansaitsevat omat rahansa. Viikonloppuisin ei hölläillä aamuisin puoleenpäivään
asti sängyssä ja iltaisin bailata kavereiden kanssa, vaan mennään töihin. Tässä
asiassa saavat kyllä multa isot rispektit - voiku itselläkin olis
koulun päälle vielä jaksamista.
"Amerikkalaiset ovat tyhmiä ja eikä heillä ole
hajuakaan mitä maan rajojen ulkopuolella tapahtuu."
- Kyllä ja ei. Täällä on paljon fiksujakin ihmisiä, ketkä
ovat kiinnostuneet ulkomaista ja kulttuureita. Välillä kuitenkin teen
mielessäni jäätäviä naamapalmuja - semmonen yleinen järjenkäyttö on joskus vähän
heikoilla jäillä ja tuntuu että jopa mä tiiän enemmän USA'sta kuin mun ikäiset
paikalliset. Eurooppa on vaan yks iso kysymysmerkki ja "eikös Suomi olekin
Ranskan vieressä?". Niin ja pyramidit ovat Venäjällä. Noh, saanpa ainakin
aina sillon tällöin hyvät naurut. Ja tuntea itseni viisaaksi.
~~~
Semmosta. Loppuun vielä vähän peruskuulumisia koska noh..
Miksipä ei? Viimeaikoina oon vihdoinkin oppinut tykkäämään Amerikasta - hetken
se veikin. Sanon jokatoisesta asiasta että "Gosh I'm gonna miss
that"ja oikeasti vielä tarkoitankin sitä. Muutoinkin elämä on taas alkanut hymyillä oikein leveästi. I'm
happy. Tää kulunut viikko oli yks tapahtumapommi, mutta samalla voisin sanoa
että yks parhaista viikoista mitä oon täällä vietellyt. Tiistaina tänne tuli
tosiaan, jo aiemmissa postauksissa mainittu, hostien ex-vaihtari Kolumbiasta ja
oli ihan huippua päästä tutustumaan mun international brotheriin!
Torstai-perjantai meillä oli koulussa finals-kokeet eli ensimmäisen lukukauden
loppukokeet. Luulisin että ihan okei hyvin meni, en tosin vaivautunut edes
avaamaan kirjoja ups. Mulla on muutenkin paljon aineita, mistä ei ollut koetta
joten koetunnit vaan hönäiltiin kaikkea turhaa. Eilen ja tänään oli myös
tanssikisat ja pakko kyllä hehkuttaa että molemmat meni superhyvin!! Molempina
päivinä sijoituttiin tokiksi. Enää kaks viikkoa tanssia jäljellä, yhyyy...
Nyt tulee ainakin reippaan viikon postaustauko koska
huomenna lähdetään kohti aurinkoa - Meksikoon! Ääää! Sydänsilmäemoji x 1000.
Eli seuraavan kerran palaillaan toivottavasti ison kuvaläjän ja ainakin pienen
rusketuksen kanssa. Siihen saakka kaikille voimia arkipäiviin ja nauttikaaha
pidentyneistä päivistä - on niin ihana herätä aamuisin taas siihen ihanaan
luonnonvaloon.
Love you♥
Tosi hyvä postaus ja hyvin kirjoitettu! Itelläki oon huomannu olevan ihan oikeasti tällasia stereotypioita ja vielä lisää, vaikkei kyllä pitäs. Hyvä kun valaisit asiaa! Niin ja tosi kiva kuulla että sulla menee hyvin siellä. :)
VastaaPoistaKiitos - oikein kiva kuulla!:-)
Poistaahahah, mulla oli kieltämättä pieni aavistus että toi mun kommentti voi päätyä tänne :"D Hope so joku muuki samaistuu mun erikoisempaan stereotypiaa! -Suvi
VastaaPoistaHaha oli pakko ♥
PoistaPakko kommentoida itsekkin täällä jenkeissä nyt vaihdossa ja aiemmin töissä ja reissaamassa olleena, että osavaltioiden ja kaupunkien välillä on ihan älyttömän isoja eroja! Esimerkiksi small talk ei ole itsestään selvyys esim. NYCissä, josta on myös vaikeaa löytää epäterveellistä ruokaa ja ihmiset liikkuvat kävellen tai julkisilla. Ja mitä tulee edullisiin hintoihin niin kyllä outlet mallit on tosi halpoja, vai saako Suomesta jostain Hilfigerin laukkuja tai Polon paitoja alle 20e? Ei yleensä - mutta esim. Premium outleteista ympäri jenkkejä saa. Perusmerkkiliikkeiden, elektroniikan, ym. hinnat suomalaiselle on aikalailla riippuvaisia euro-dollarikurssista, koska monesti numero on sama, mutta valuutta eri. Eli esim. iPhone 799EUR Suomessa ja 799USD USAssa oli esim. viime keväänä euroina noin 550EUR kun taas nyt hinta olisi 700 ja risat.
VastaaPoistaEi sillä, hyvä kirjoitus ja pääasiassa totta, mutta ajattelin vaan mainita, että Yhdysvaltojen vetäminen yhdeksi kulttuuriksi on vähän mittasuhteiltaan sama kuin puhuisi Eurooppalaisista yhtenä homogeenisena massana. Ruokakulttuuri Suomessa ja Espanjassa on varmaan kutakuinkin yhtä kaukana toisistaan kuin ruokakulttuuri Texasissa ja NYCissä. ;) Mukavaa vaihtoa!
Heippa! Kiitos kommentistasi!:-)
PoistaOlen täysin samaa mieltä sun kanssas tuosta osavaltioiden erilaisuudesta - postauksen alussa sanoinkin että vaikea yleistää yhtään mitään. Itse huomaan eron jopa Washingtonin ja Minnesotan välillä! Puhun blogissani paljon Amerikasta ja oletan, tai ainakin toivon, että ihmiset ymmärtäis näiden kirjoituksien olevan täysin mun omien kokemuksien pohjalta rakennettuja. Jos muita lähteitä käytän niin varmasti sen kerron :-)
Kuitenkin veikkaan että normaalille suomalaiselle Amerikka on vaan yksin kokonaisuus - ei niitä osavaltioita oikein tule ajateltua ennekuin tänne oikeasti matkaa ja ymmärtää niiden erot. Tää postaus pohjautui juurikin tuollaisiin stereotypioihin mitä nyt koko Amerikasta odotetaan.
Arvostan sun kommenttiasi ja toivon että ihmiset lukee sen ihan juurikin ymmärtääkseen tän osavaltio-kohtaisuuden. Kiitos vielä kerran! :-)